*

EsaMkinen1

Suomalaiset eivät halua paikallista sopimista !

  • Suomalaiset eivät halua paikallista sopimista !

Kansalaisaloitettani yleissitovuuden poistamiseksi lailla kannatti ainoastaan 1000 suomalaista!

Johdanto:

Suomi on ajautunut ennen näkemättömään julkisen talouden velkaantumiskierteeseen, kansantalouden supistumiseen ja vaihtotaseen vajeeseen. Perinteinen vientiteollisuus on menettänyt kilpailukykyään merkittävästi sen jälkeen kun Suomi luopui markasta ja siirtyi Euroon. Tästä on seurannut perustuotannon siirtymistä ulkomaille ja yritystoiminnan lopettamista Suomessa. Viime vuosina työpaikkojen syntyminen onkin siirtynyt suurelta osin isoilta yrityksiltä pienille yrityksille. Suomen työmarkkinat ovat hyvin jäykät ja niiden säännöt soveltuvat erityisen huonosti pienille yrityksille estäen pienten yritysten kehittymisen. Suomalainen pienyrittäjä tarvitsee nykyistä järjestelmää huomattavasti joustavamman toimintaympäristön ja suurin este joustavuudelle on työehtosopimusten yleissitovuus, mikä tulee lailla poistaa.

Yleissitovuuden poistamisella ei Suomen ongelmat yksin ratkea, vaan samanaikaisesti Suomen tulee ratkaista kestävyysvaje, eläkeratkaisut, ylisuuren virkamieskoneiston ongelmat, joita muun muassa ollaankin ratkaisemassa Sote uudistuksen muodossa. Viennin kilpailukykyyn, ei ainoastaan sen palauttamiseen, Suomi tarvitsee merkittävän piristysruiskeen ja se ei ole mahdollista muutoin kuin palaamalla takaisin Suomen markkaan, josta seuraa valuutan merkittävä devalvoituminen ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn palautuminen. Ns. yhteiskuntasopimusten epärealistisuus on todettu jo Esko Ahon hallituksen osalta vuonna 1991 ja sen vaikutukset toteutuessaankin viennin kilpailukykyyn olisivat marginaaliset.

Talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaikkia edellä mainittuja toimenpiteitä, joista tällä lakiehdotuksella voidaan vaikuttaa työmarkkinoiden joustavuuteen. Poistamalla työehtosopimusten yleissitovuus yritysten työllistämismahdollisuudet paranevat merkittävästi. Työntekijän oikeusturvaa ja minimityöehtoja tulee parantaa ja se tulee tehdä parlamentaarisesti työlainsäädännön kautta.

Kansalaisaloitteen perustelut työehtosopimusten yleissitovuuden poistamiselle

1) Työehtosopimusten yleissitovuus on keskeisen yleisen sopimusoikeudellisen periaatteen eli sopimusvapauden vastainen. Nykyinen työehtosopimusten yleissitovuutta koskeva lainsäädäntö on yleisen sopimusvapauden periaatteen vastainen, koska sen ehdot velvoittavat myös muita kuin ko. työehtosopimukseen sitoutuneita sopimusosapuolia. Kysymys on myös laajasti epäoikeudenmukaiseksi koetusta tilanteesta, koska työnantaja vapaaehtoisen sopimisen sijaan pakolla velvoitetaan noudattamaan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. So-pimusvapauden mukaisesti sopimuksen osapuolten tulisi voida niin halutessaan sopia paitsi sopimuksen ehdoista, mutta myös itse sopimukseen sitoutumisesta.

2) Työehtosopimusten yleissitovuus vaikeuttaa ja vähentää yrittäjyyttä. Yleissitovat työehtosopimukset asettavat yllättäviä, vaikeaselkoisia ja tulkinnallisia velvoitteita erityisesti alkaville yrittäjille ja pienyrittäjille, jotka itse eivät halua olla minkään sopijajärjestön työnantajaryhmän jäseniä.

Työehtosopimusten yleissitovuus vaikeuttaa yrittäjyyttä, koska työehtosopimusten yleissitovuudesta johtuen elinkeinonharjoittajan on vaikea tietää ilman oikeudellista koulutusta, mitä ehtoja hänen tulee noudattaa laillisen liiketoiminnan harjoittamiseksi Suomessa. Vaikeaselkoiset ehdot työehtosopimusten yleissitovuudesta ja siitä seuraavat velvoitteet kustannuksineen lisäävät liiketoimintariskiä, mikä puolestaan hankaloittaa liiketoiminnan aloittamista tai elinkeinotoiminnan harjoittamisen jatkamista.

Työehtosopimusten epäselvyydestä ja tulkinnallisuudesta johtuen elinkeinonharjoittajalle ei ole lainkaan selvää edes se, mitä yleissitovaa työehtosopimusta työnantajan tulisi soveltaa missäkin tapauksessa. Esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1990:180 katsottiin, että lasiteollisuutta harjoittavan tehdasmyymälän yhteydessä olleessa yleisö- ja henkilöravintolassa toimineiden työntekijöiden työsuhteisiin oli sovellettava majoitus- ja ravitsemisalan, eikä lasiteollisuuden työehtosopimusta. Tästä poiketen korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1992:187 todettiin, että kuljetusliikkeen kahvion työntekijöihin sovelletaan majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen sijaan autoalan huoltokorjaamojen työehtosopimusta.

Edelleen yhdessä runsaslukuisen muun elinkeinon harjoittamista ja työnantaja-asemaa koskevan sääntelyn ohella työehtosopimusten yleissitovuus lisää osaltaan olennaisella tavalla niiden sääntöjen lukumäärää, jotka työnantajan on tunnettava, jotta hän voi ylipäänsä varmistua harjoittavansa Suomessa laillista elinkeinotoimintaa. Työehtosopimusten yleissitovuus aikaansaa siten osaltaan elinkeinonharjoittajaksi ryhtymisen niin vaikeaksi, että se on omiaan vähentämään paitsi suomen kansalaisten mutta erityisesti järjestelmään tottumattomien ulkomaalaisten tai nuorten ryhtymistä muita työntekijöitä työllistäväksi yrittäjäksi Suomessa.

3) Työehtosopimusten yleissitovuus vähentää investointeja. Työehtosopimusten yleissitovuus on omiaan vähentämään liiketoiminnan vapautta ja lisäämään potentiaalisen investoinnin kohteena olevan työnantajayrityksen liiketoimintariskiä, liiketoiminnan harjoittamisen kustannuksia ja siten vähentämään sijoittajan investointihalukkuutta.

4) Työehtosopimusten yleissitovuus ei huomioi riittävästi samankaltaisella toimialalla toimivien yritysten yksilöllisiä tarpeita. Työehtosopimusten yleissitovuus ja siitä johtuvat työnantajavelvoitteet on luotu aikakaudella, jolloin tiedonhaku (internet), digitalisointi, automatiikka, globalisaatio olivat nykypäivän kansainväliseen liiketoimintaympäristöön verrattuna hyvin kehittymättömiä. Aiemmin liiketoimintaympäristö oli yksinkertaisempi, vakaampi ja ennustettavampi. Nykyään samankaltaisella alalla toimivilla yrityksillä on huomattavasti toisistaan poikkeavia tarpeita ja tapoja järjestää työn tekeminen juuri kyseiselle yritykselle kannattavalla tavalla. Yleissitovien työehtosopimusten noudattaminen asettaa esteitä kunkin yrityksen yksilölliselle kasvulle sekä toiminnan järjestämiseksi kannattavaksi.

5) Työehtosopimusten yleissitovuus vähentää yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuuksia muuttaa toimintatapojaan liiketoimintaympäristön muuttuessa. Nykyinen liiketoimintaympäristö ja koventunut kansainvälinen kilpailu edellyttävät, että elinkeinonharjoittajan on voitava muuttaa toimintaansa nopeasti muuttunutta kilpailutilannetta vastaavaksi. Yleissitovat työehtosopimukset eivät sen sijaan muutu kunkin elinkeinonharjoittajan liiketoimintaympäristöä ja markkinatilannetta vastaten, mikä vähentää yritysten kilpailukykyä erityisesti kansainvälisillä markkinoilla.

Kuvaavaa työehtosopimusten yleissitovuuden haitallisista vaikutuksista muuttuvassa liiktoimintaympäristössä on, että jos esimerkiksi järjestäytymättömän suomalaisen elinkenonharjoittajan tuotteiden markkinaosuus putoaa kovassa kansainvälisessä hintakilpailussa kaukaisesta sijainnista johtuvien tuotteiden korkeiden kuljetuskustannusten vuoksi, voi kyseinen elinkeinonharjoittaja olla samanaikaisesti työehtosopimusten yleissitovuudesta johtuen velvollinen korottamaan työntekijöidensä palkkoja yleiskorotuksen muodossa, vaikka vallitseva kilpailutilanne päinvastoin edellyttäisi palkkojen jäädyttämistä tai pikemminkin niiden alentamista. Markkinaosuuden säilyttämiseksi elinkeinonharjoittaja ei voi jäädä odottamaan seuraavaa työehtosopimusten neuvottelukierrosta.

6) Edelleen kuvaavaa työehtosopimusten epäkohdista ja yleissitovuuden joustamattomuudesta on, että työehtosopimusten yleissitovuus estää järjestäytymätöntä työnantajaa sopimaan paikallisesti työntekijöidensä kanssa jopa niistäkin harvoista asioista, joihin eräiden yleissitovien työehtosopimusten ehdot antavat järjestäytyneille työnantajille mahdollisuuden.

7) Työehtosopimusten yleissitovuus vääristää siten myös kilpailutilannetta järjestäytyneen ja järjestäytymättömän työnantajan välillä.


Riihimäellä 20.08.2015

Esa Mäkinen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat